Ensiapuryhmätoiminta
Menu
Yhteisöjen resilienssiä lisäävä vapaaehtoistoiminta:
Suomen Punaisen Ristin arjen turvallisuutta vahvistava toiminta henkisen kriisinkestävyyden näkökulmasta
www.theseus.fi/handle/10024/813252
Psykologinen palautuminen vapaaehtoistoiminnassa: yhteistyötä yksilön, yhteisön ja yhdistyksen välillä
www.theseus.fi/handle/10024/806666
Järjestötyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvointia tukevista ja haittaavista tekijöistä ja työhyvinvoinnin parantamisen mahdollisuuksista
jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-202311103195
Työhyvinvointi hyväntekeväisyysorganisaatiossa
www.theseus.fi/handle/10024/806247
Oppimisen kulttuuria kehittämällä tulevaisuuden oppivaksi organisaatioksi : case: SPR keskustoimisto
www.theseus.fi/handle/10024/703129
Yhdessä olemme enemmän. Vieraana SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpula.
areena.yle.fi/audio/1-50526138
Vapaaehtoisen jaksamisesta huolehtiminen
docplayer.fi/1833294-Vapaaehtoisten-jaksamisesta-huolehtiminen.html
Esimerkki Balanced Scorecars strategiakartasta - sivu 41 - www.theseus.fi/handle/10024/144431
"Tee työtä, jolla on tarkoitus" : Puolustusvoimien sosiaalikuraattoreiden kokemuksia työnsä merkityksellisyydestä
www.theseus.fi/handle/10024/499245
Työterveyslaitos, Jari Hakanen: Työn imu
http://www.julkari.fi/handle/10024/136798
Empatiakartta
passiripatti.fi/pr-book/empatiakartta/
Spontaanien vapaaehtoisten kohtaaminen ja johtaminen
www.slideshare.net/LariKarreinen/spontaanien-vapaaehtoisten-johtaminen-122789796
Ryhmän pimeä puoli : miten elää ryhmän arvaamattomuuden kanssa?
jyx.jyu.fi/handle/123456789/63995
Ihmettelin mikseivät hoitoalan henkilöt jääneetkään ensiapuryhmään yhden käynnin jälkeen. Ryhmän ensiapuopettaja vastasi, ettei heitä välttämättä kiinnosta sitominen. Näin jälkeenpäin voisi kysyä, että olisiko sitten pitänyt varoittaa, että et tule pitämään "sitomisesta".
Opinnäytetyö
Vapaaehtoisuus ilmiönä
Eettisen stressin hallinta vapaaehtoistyössä ukrainalaisten pakolaisten auttamiseksi
https://www.theseus.fi/handle/10024/818787
"Eettisen stressin kokemuksissa korostui tutkittavien kokema yleinen vapaaehtoistyön kuormittavuus. Vapaaehtoistyöntekijät kokivat resurssien olevan liian vähäiset suhteessa autettavien määrään ja lisäävän kuormitusta. Vapaaehtoistyön eettisen stressin vaikutukset psykofyysisiin oireisiin olivat merkittäviä. Tutkimuksen perusteella liian suuri työmäärä ja vähäiset resurssit suhteessa autettavien määrään vaikuttivat olevan yhteydessä vapaaehtoistyöntekijöiden kokemaan fyysiseen ja psyykkiseen uupumukseen."
Vapaaehtoisena toimiminen mahdollisuutena kehittää pehmeitä työelämätaitoja
trepo.tuni.fi/handle/10024/154118
Keskiössä vapaaehtoiset – kuinka kehittää vapaaehtoistoimintaa ratsastuskilpailujen järjestämisessä?
www.theseus.fi/handle/10024/814106
”Apua, tämähän vaikuttaa hyvältä!”: vapaaehtoisten kokemuksia Yhdessä vapaaehtoiseksi – Tuettua vapaaehtoistoimintaa Joensuussa -hankkeessa
www.theseus.fi/handle/10024/814201
Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja johtaminen Rajasotilaskotiyhdistyksessä
www.theseus.fi/handle/10024/814766
Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen skeittijärjestössä: motiivit vapaaehtoistyön tekemisen taustalla
www.theseus.fi/handle/10024/814457
Vapaaehtoistyöhön kannustamisen keinot pelastuskoiratoiminnassa
www.theseus.fi/handle/10024/812912
Nuorten näkemyksiä vapaaehtoistoiminnasta: Kahdeksan vinkkiä nuorten vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen
www.theseus.fi/handle/10024/813118
Vapaaehtoisten motivaatioon vaikuttavat tekijät Turun kriisikeskuksessa
www.theseus.fi/handle/10024/811319
Vapaaehtoistoiminnan merkityksellisyys vapaaehtoisille : Vahvikelinjan vapaaehtoisten kokemuksia
https://www.theseus.fi/handle/10024/808916
What motivates and demotivates emergency response volunteers? A survey-based factor analysis study
sjtrem.biomedcentral.com/articles/10.1186/s13049-023-01101-0
Ikääntyneiden parissa työskentelevien vapaaehtoistyöntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät
jyx.jyu.fi/handle/123456789/87882
Vapaaehtoistoiminnan motivoivat tekijät sekä vapaaehtoisten erityisosaaminen : Suomenselän Muisti ry:n vapaaehtoisten kokemuksia vapaaehtoistoiminnasta
www.theseus.fi/handle/10024/801929
Vapaaehtoistyön vaikutuksia omaan hyvinvointiin - kokemuksia vapaaehtoisten näkökulmasta
www.theseus.fi/handle/10024/795742
Maine, miten se muodostuu kolmannella sektorilla. Case, A-Kilta, Savonlinna
erepo.uef.fi/handle/123456789/29407
"Hiljaiset mahdollistajat" Joukkueenjohtajien kokema motivaatio vapaaehtoistoiminnassa itseohjautuvuusteorian näkökulmasta tarkasteltuna.
lauda.ulapland.fi/handle/10024/65336
Eläkeikäisten motivaatiotekijät vapaaehtoistoiminnassa
www.theseus.fi/handle/10024/782744
Vapaaehtoisten motivaatiotekijät partiotoiminnassa
www.theseus.fi/handle/10024/781880
Avaintaidot ja osaamisen tunnistaminen vapaaehtoistoiminnassa Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisten kertomana
lauda.ulapland.fi/handle/10024/65077
Mikä motivoi Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminnan vapaaehtoisia pandemian aikana?
www.theseus.fi/handle/10024/745190
Sitoutuminen ja motiivit vapaaehtoistyössä : Case Muvenna –hanke
osuva.uwasa.fi/handle/10024/13609
Kutsu myönteiseen muutokseen: Arvostava haastattelu kehittämisen välineenä kolmannella sektorilla
www.theseus.fi/handle/10024/509044
Vapaaehtoistyöntekijöiden jaksaminen ja kuormitus luonnonsuojelujärjestön paikallisyhdistyksissä
www.theseus.fi/handle/10024/496767
”Olen toiminut n. 14 vuotta paikallisyhdistyksessä. Alkuvuosina luulin, että oma pieni aktiivisuuteni auttaisi löytämään uusia, toimivia jäseniä yhdistykseen. Näin ei ole käynyt. Hallitus hyvin passiivinen, olen käytännössä yksin pitänyt yhdistystä yllä. Olen myös toiminut pitkään ls-piirissä ja käyttänyt paljon aikaa siihen. Nyt olen jäämässä piiristä ja pois ja pyrin pääsemään irti myös paikallisyhdistyksestä. Olen pettynyt itseeni ja muihin.”
Sopimuspalokuntien työhyvinvointi: Kolarin, Äkäslompolon ja Muonion sopimuspalokuntalaisten työhyvinvoinnin kokemuksia
www.theseus.fi/handle/10024/495205
Minäkö vapaaehtoiseksi? – Selvitys vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi ViaDia Espoo ry:ssä
www.theseus.fi/handle/10024/493973
Vapaaehtoistoiminnan onnistumisen edellytyksiä : Toimintaa koordinoivien työntekijöiden näkökulma
www.theseus.fi/handle/10024/382502
Sukupolvien välinen vuorovaikutus Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin osastoissa
www.theseus.fi/handle/10024/357065
Vapaaehtoistyöntekijöiden motivointi hyväntekeväisyyskampanjassa
www.theseus.fi/handle/10024/354704
Vapaaehtoisten rekrytointi : kirjallisuuskatsaus
www.theseus.fi/handle/10024/352601
''Pyrkimyksenä on, että kohdataan ihminen, titteleistä viis'' : organisaation ominaisuuksien merkitys vapaaehtoisten työn imussa ja yhdistykseen sitoutumisessa
www.theseus.fi/handle/10024/349723
Palkitsemisen vaikutus vapaaehtoistyöntekijän motivaatioon
www.utupub.fi/handle/10024/150819
Kiitosta ja kunniaa. Motivointi aineettomilla palkitsemiskeinoilla
www.theseus.fi/handle/10024/344596
Vapaaehtoisten osallisuuden kokemuksia organisoidusta vapaaehtoistoiminnasta
www.theseus.fi/handle/10024/343398
Sivu 39/57 "Kun toiminnassa saa sopivassa suhteessa vastuuta ja mahdollisuutta toteuttaa itseään, toiminta on hyvin sitouttavaa. Toiminnassa avainasemassa on löytää jokaiselle vapaaehtoiselle oma henkilökohtaisesti kiinnostava ja sopivan haastava vapaaehtoisrooli. Tätä on hyvä tarkastella ajoittain, vaihdella ja antaa mahdollisuus antaa palautetta. Kuulluksi tulemisen kokemus ja yhdessä tekeminen ovat onnistuneen vapaaehtoistoiminnan suunnittelun elementtejä."
Vapaaehtoistyö: yhteisöllisyyttä, iloa ja itsestä oppimista
www.theseus.fi/handle/10024/334065
Vapaaehtoistyön motiivit ja niihin liittyvät moraaliset kannanotot
jyx.jyu.fi/handle/123456789/66083
Vaikuttava harrastaminen: Mikä motivoi partionjohtajia vapaaehtoistyössä
https://www.theseus.fi/handle/10024/168306
Sosiaali- ja terveysalalla toimivien vapaaehtoisten motivaatioon ja sitoutumiseen vaikuttavat tekijät - kirjallisuuskatsaus
https://www.theseus.fi/handle/10024/160362
Se on kuitenkin harrastus : jäsenten sitoutuminen vapaaehtoistoimintaan lionsklubeissa I-piirin alueella
http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201811303176
Järjestöllisen vapaaehtoistyön vetovoimaisuus
https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/62714
Spontaani vapaaehtoisuus ilmiönä
https://www.theseus.fi/handle/10024/122799
Vapaaehtoistyöntekijän motivaatio ja sisäinen markkinointi Kajaanin SPR:ssä
https://www.theseus.fi/handle/10024/76998
Johtajuus
Kuinka johtaa vapaaehtoisia konfliktitilanteissa suomalaisissa urheiluseuroissa?
osuva.uwasa.fi/handle/10024/17134
Organisaatiokulttuuri ja sen johtaminen vapaaehtoistyössä
www.theseus.fi/handle/10024/817284
Johtamisen vaikutus motivaatioon järjestötoiminnassa: case: Kuopion Tradenomiopiskelijat ry
www.theseus.fi/handle/10024/795287
Työn merkityksellisyys kolmannella sektorilla : Näkökulmana toiminnanjohtajien kokemukset
osuva.uwasa.fi/handle/10024/14865
Leading volunteers : competition of leisure time
www.theseus.fi/handle/10024/782232
”Tunnejohtaminen, ei johdeta tunteella mut otetaan ne huomioon”: esihenkilöiden kokemuksia tunteiden johtamisesta
www.theseus.fi/handle/10024/756403
Itseohjautuvien terveydenhuollon tiimien jaettu johtajuus – työntekijöiden näkökulma
erepo.uef.fi/handle/123456789/27406
Muutosjohtamisen keinoin sopeutuvaan järjestötoimintaan : koronakriisin vaikutus Suomen Punaisen Ristin paikallisosastoihin
www.theseus.fi/handle/10024/508581
Tunteiden johtaminen : Lähijohtajat työyhteisön tunneilmaston kehittäjinä
www.theseus.fi/handle/10024/509290
Vapaaehtoisten johtaminen urheiluseuroissa
www.utupub.fi/handle/10024/152592
Johtamisen merkitys työntekijän sisäisen motivaation edistämisessä
lutpub.lut.fi/handle/10024/163241
Henkilöstön sitouttaminen transformationaalisen johtajuuden keinoin
osuva.uwasa.fi/handle/10024/13057
Esimiesten kokemuksia dialogisen vuorovaikutuksen merkityksestä työyhteisölle
jyx.jyu.fi/handle/123456789/77635
Inklusiivinen työyhteisön johtaminen
www.theseus.fi/handle/10024/505096
Valmentava esimiestyö on yksilön huomioimista – Lähiesimiesten käsityksiä yksilön huomioimisesta julkishallinnon organisaatiossa
www.theseus.fi/handle/10024/504298
Tunneälykkyys johtamistyössä : systemaattinen kirjallisuuskatsaus
jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-202106178327
Esimiehen tunnejohtaminen sosiaali- ja terveysalan organisaatiossa
jyx.jyu.fi/handle/123456789/76393
"Korkean emotionaalisen älykkyyden omaavat johtajat ovat menestyksekkäämpiä työurallaan ja sosiaalisissa suhteissaan (Cooper 1997) sekä johtavat tehokkaammin (Ashkanasy 2015; Cooper 1997), johtuen heidän kyvystään ymmärtää tunteita ja mielialoja itsessään ja muissa (George 2000). Tällainen johtaja voi parhaimmillaan saada työpaikalle aikaansaavan, oikeudenmukaisen ja yhtenäisen työilmapiirin, jossa ratkotaan erimielisyyksiä rakentavilla toimilla (Kokkonen 2017; Juuti & Vuorela 2015). Emotionaalisesti älykkäät johtajat käsittelevät tunteitaan huolellisesti ja pystyvät rauhoittamaan itseään ollessaan järkyttyneitä. Tutkimusten mukaan heillä esiintyy myös vähemmän aggressiivisuutta tai muita käytöshäiriöitä sekä ovat sosiaalisesti taitavia, vaikutusvaltaisia ja empaattisia. (Kunnanatt 2004.) Jotta tunnejohtaja pystyy auttamaan alaisiaan ilmaisemaan tunteitaan työssä, on ensin lähdettävä liikkeelle tunteiden tunnistamisesta ja nimeämisestä. Tämän jälkeen opetellaan keskustelemaan niistä rakentavalla tavalla. (Juuti & Salmi 2014.) Jo yksinkertaisten kysymysten, kuten ”mitä sinulle kuuluu?” tai ”millaisia tunteita tämä sinussa herättää?” vie pitkälle (Salonen 2017). Positiivisten tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen on usein helpompaa kuin negatiivisten ja voikin olla vaikeaa saada työntekijät ilmaisemaan negatiivisia tunteitaan rakentavasti. Usein nämä tunteet on totuttu ilmaisemaan suuttumisella, huutamalla, murjottamalla tai jopa juonittelemalla muita vastaan. (Juuti & Salmi 2014.)"
Esimiestyön käytänteet vapaaehtoistyön toiminnan johdossa
www.theseus.fi/handle/10024/502774
Tunneälykkyys esimiestyön tukena: Tunneälykkyyden hyödyntäminen esimiestyössä
www.theseus.fi/handle/10024/502856
"Tunneälykäs ihminen ymmärtää omia tunteitaan ja osaa käsitellä sekä hallita tunteitaan. Hänellä on myös kyky havainnoida toisten tunteita sekä vaikuttaa omalla tunneilmaisullaan toisten ihmisen ko-kemiin tunnetiloihin. Hän osaa siis toimia sosiaalisissa kanssakäymisissä toisilta ihmisiltä saamiensa tunneviestien mukaisesti ja joko vahvistaa tai vaimentaa kohtaamansa ihmisen tunnetilaa kanssa-käymiseen sopivaksi. Tunneälykäs ihminen tiedostaa omat vahvuutensa sekä heikkoutensa ja osaa toimia saamiensa tietojen mukaisesti kehittääkseen omaa toimintaansa."
Tunneäly johtajuudessa ja menestymisen elementtinä
www.theseus.fi/handle/10024/501156
"Vastaavasti uralla tehtävissään epäonnistuneilla johtajilla on itsekurin puutosta. He ovat taipuvaisia vihanpurkauksiin sekä kestävät paineita huonommin. Menestyneet johtajat ovat myös tunnollisia ja kantavat vastuun omista virheistä. He myöntävät virheensä ja korjaavat tilanteen ja jatkavat eteenpäin. Vertailukohtana epäonnistuneet johtajat asettuvat takaiskuista puolustuskannalle, he kieltävät virheensä, salailevat seurauksia ja yrittivät vierittää syytä muiden niskoille. Epäonnistuneiden johtajien piirissä havaittiin myös, että liika kunnianhimoisuus ajaa heitä pyrkimään eteenpäin muiden ihmisten kustannuksella. Lisäksi he eivät olleet kovin empaattisia ja siten vaikuttivat ylimielisiltä, tylyiltä ja jopa pelottavilta muiden ihmisten silmissä."
Vapaaehtoiskoordinaattorin työ tapahtumissa
www.theseus.fi/handle/10024/501218
Vapaaehtoistyöllä seuraavatkin 30 vuotta : Motivoiva vapaaehtoisjohtaminen Tanssisali Lutakossa
https://www.theseus.fi/handle/10024/500049 "Ihmistuntemus ja sen kehittäminen on olennaista motivaatiojohtamisen kannalta. Jotta voi kehittyä johtajana, on kehityttävän ensin ihmisenä. Tämä vaatii muun muassa omien tunteidensa tunnistamista ja kykyä löytää luovuutensa. [...] Potentiaaliselle vapaaehtoiselle on annettava mahdollisuus osallistua toimintaan, oppia työtehtäviä ja kehittää osaamistaan haluamansa suuntaan ja organisaatio on onnistunut työssään, vapaaehtoinen sitoutuu jatkossakin työhön organisaatiossa. [...] Motivoidakseen toisia ihmisiä, pitää tuntea ja vedota heidän arvoihinsa. Reissin mukaan yritämme usein motivoida muita sen perusteella mikä meitä itseämme motivoi. Hän kehottaakin siis kysymään ihmisiltä itseltään mitkä heidän tavoitteitaan ovat, jotta ymmärtää paremmin heitä ja heidän arvojaan."
Tunteet esimies-alaissuhteissa – tunneälykkyyden ja psykologisen sopimuksen merkitys konfliktitilanteissa
https://www.theseus.fi/handle/10024/499660 "Kohtaamme työelämässä erilaisia ihmisiä. Työskennellessä erilaisten persoonallisuuksien kanssa tunnetaitojen merkitys korostuu. Jotta voisimme kohdata toisen ihmisen ja hänen tunteensa mahdollisimman älykkäästi, hienovaraisesti ja ymmärtäväisesti, on meidän tarkasteltava omia tunnekokemuksiamme. Omien tunteidemme ymmärtäminen on avainasemassa ymmärtääksemme myös toisten kokemuksia ja tunteita. Tässä empatia on oleellinen kyky, koska sen avulla voimme nähdä asioita myös toisen ihmisen näkökulmasta. Kuten tunteiden tunnistamista, myös empatiaa voi harjoittaa. Nämä tekijät ovat osa tunneälykkyyttä, jonka merkitys on suuri kaikessa onnistuneessa kanssakäymisessä."
Erikoisjoukkojohtamista asiantuntijaorganisaatioille
https://www.theseus.fi/handle/10024/497357
sivu 23/57
"Ideaalitilanteessa erikoisjoukkojohtaja on ulospäinsuuntautunut, johtaa omalla esimerkillään ja omaa erinomaisen ongelmanratkaisukyvyn. Menestyvälle erikoisjoukkojohtajalle on luontaista puhua vaikeistakin asioista koko yhteisön puolesta riippumatta siitä, millä hierarkian tasolla keskustelun vastapuoli on. Tietyllä tapaa onnistunut erikoisjoukkojohtaja on monelta osin kaikkea muuta, kuin perinteinen sotilasjohtaja. Erikoisjoukkojohtajan asema ei perustu käskyvaltaan, vaan luottamukseen, yhdessä tekemiseen, innovatiiviseen muutokseen ja henkilökohtaisuuteen. (Lieber2015,7.) Onkin siis huomionarvoista, ettei erikoisjoukkojohtaja suinkaan johda asemallaan, hierarkialla tai autoritaarisella käskyvaltasuhteella, vaan omalla persoonallaan ollen näin esikuvana muille."
Huonon johtamisen ilmenemismuodot ja vaikutus terveysalan työntekijöiden työhön sitoutumiseen : systemaattinen kirjallisuuskatsaus
jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-202104137534
Tunnejohtaminen itseohjautuvissa asiantuntijaorganisaatioissa
www.theseus.fi/handle/10024/495644
ULKOISEN JOHTAJAN VAIKUTUS LUOVUUTEEN JA INNOVATIVIISUUTEEN JAETUN JOHTAJUUDEN TIIMISSÄ
erepo.uef.fi/handle/123456789/24703
Johdon rooli sitoutumisen edistämisessä vapaaehtoistoiminnassa
jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-202102021104
Vapaaehtoisten psykososiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen johtamistehtävissä
www.theseus.fi/handle/10024/362438
Tunteet esimies-alaissuhteessa
osuva.uwasa.fi/handle/10024/11911
Vaikuta välittämällä - Vapaaehtoisten johtaminen voittoa tavoittelemattomissa organisaatioissa
aaltodoc.aalto.fi/server/api/core/bitstreams/8b427647-6ad1-4764-84c8-ea83c349609d/content
aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/101689
Tunnejohtaminen
lutpub.lut.fi/handle/10024/162087
Tunneälyjohtaminen
www.theseus.fi/handle/10024/355407
Sudenkuopasta suksee : Millainen johtajuus tukee organisaation resilienssiä
osuva.uwasa.fi/handle/10024/11781
Tunneälykäs johtaminen henkilöstön sitouttamisessa
jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-202012153307
"Z-sukupolven sitouttamisessa tärkeimmiksi johtajan piirteiksi nousevat tunneälykkyyden sosiaalisista komponenteista suhteiden hallinta, ja tärkeimpänä tunnetaitona johtajan empatiakyky."
Valmentavan johtamisen tyylit ja tyypit käytännössä : case: asiantuntijoihin kohdistuva johtaminen
www.theseus.fi/handle/10024/354119
Työn merkityksellisyyden kokemus poikkeustilanteessa
www.theseus.fi/handle/10024/354445
Nuorten aikuisten organisaatiositoutuminen : millainen lähijohtaminen vaikuttaa sitoutumiseen?
osuva.uwasa.fi/handle/10024/11714
Kriisijohtaminen pandemian aikana
www.theseus.fi/handle/10024/352945
Johtaminen kriisitilanteessa
www.theseus.fi/handle/10024/352427
Yksikön johtaminen organisaatiossa viestinnän keinoin poikkeustilanteen aikana
www.theseus.fi/handle/10024/349632
Tunneälykäs esimiestyö : Esimiesten käsityksiä tunneälystä ja tunteiden johtamisesta esimiestyössä
www.theseus.fi/handle/10024/349942
Monikulttuurisen hoitoalan työyhteisön johtaminen
www.theseus.fi/handle/10024/348683
Voimaannuttava johtaminen sosiaali- ja terveysalalla
www.theseus.fi/handle/10024/348094
Valmentava johtaminen ja aineeton palkitseminen lähiesimiehen näkökulmasta
osuva.uwasa.fi/handle/10024/11527
Alueellisten syöpäyhdistysten vapaaehtoistoiminnan tuntosarvet : Paikallisosastotoiminta ja sen johtaminen Syöpäjärjestöissä nyt ja tulevaisuudessa
www.theseus.fi/handle/10024/346807
Monitoimijuus kehittämisyhteisöissä ja ihmisten johtamisen hyvät käytännöt
www.theseus.fi/handle/10024/346213
Lähiesimiesten johtamisosaaminen Sotilaslääketieteen keskuksessa
www.theseus.fi/handle/10024/345452
Merkityksen johtaminen
lutpub.lut.fi/handle/10024/161573
"Keinot, joilla esimies ja johto voivat työn merkityksellisyyden kokemusta lisätä liittyvät vahvasti arvostukseen, autonomian ja vastuun antamiseen, tiedon jakamiseen sekä esimerkkinä toimimiseen."
"Esimies ei kuunnellut ketään" - Kokemuksia huonosta johtamisesta
www.theseus.fi/handle/10024/344804
Tuhoisan johtamisen tunnistaminen, korjaaminen ja ennaltaehkäisy : Analyysi tuhoisan johtamisen ilmenemisestä pseudodokumentissa ”The Office”
lauda.ulapland.fi/handle/10024/64413
Tunneäly ja sen esiintyminen varusmiesjohtajien koulutuksessa
www.doria.fi/handle/10024/177725
Mä nostan mun porukan lentoon : valmentava johtaminen työmotivaation nostajana
www.theseus.fi/handle/10024/344532
Lumoava vai tuhoava narsistinen johtaja?
helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/bdf7e611-cc39-4698-b496-238b27ec4745/content
helda.helsinki.fi/handle/10138/316088
Johtajuus vapaaehtoistoiminnassa
www.theseus.fi/handle/10024/336619
Johtaminen vapaaehtoisorganisaatiossa CASE: metsästysseura
www.theseus.fi/handle/10024/335545
Yrityksen tavoitteiden saavuttaminen kulttuurijohtamisen keinoin
www.theseus.fi/handle/10024/335261
Kansalaisjärjestön strateginen johtaminen
erepo.uef.fi/handle/123456789/22448
Johtajien näkemyksiä osaamisen kehittämisestä ja hyödyntämisestä kahdessa sosiaali- ja terveysalan organisaatiossa
erepo.uef.fi/handle/123456789/22501
Johtajan tunneäly ja tunnetaidot sisäisen brändin rakentumisessa
www.utupub.fi/handle/10024/148786
"No tunneälykäs johtaminen on sitä ensinnäkin että tuntee ensiksi itsensä. Että jos et tunne itseäsi niin sitten ei oikein voi tuntea muitakaan. Ett tavallaan kaikki lähtee siitä itsetuntemuksesta ja siitä, että sulla on tietyllä lailla niinku asiat balanssissa itsesi kanssa. Silloin ku sul on sopivasti niinku itsetuntemusta ja toisella puolella itseluottamusta niin silloin on herkempi ympäristön tota, signaaleille ja on valmis kuuntelemaan myös muita. Ett silloin kun tasapainossa ja auki niin sanotusti on itse haavoittuvainen, mutta tavallaan se haavoittuvuus avaa myös sen niinkun kanavan sille, että muut pystyy olemaan haavoittuvia ja altistaa itsensä.” (Haastateltava 10)."
Tunneälyn ja –johtamisen merkitys organisaatiossa
www.theseus.fi/handle/10024/268084
"Tunneäly käsittää neljäosa-aluetta, jotka ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa, mutta ovat kuitenkin toisistaan riippumattomia. Nämä osa-alueet ovat itsetuntemus, tunteiden käsittely, itsekontrolli ja empatia." [...] "Intrapersoonallinen äly tarkoittaa sitä, että tuntee itsensä ja ymmärtää omat tunteensa. Tällainen ihminen kykenee myönteiseen itseilmaisuun. Hänen tapansa esittää asiat eivät sisällä negatiivista latausta ja hän pystyy johtamaan itseään. Intrapersoonnallinen äly on perusta johtamiselle, sillä toisia ei voi johtaa, jos ei ole kykyä johtaa itseään." [...] "Kyvyttömyys tunnistaa omat tunteensa tekee ihmisistä tunteidensa uhreja. Antautuessaan tunteidensa vietäväksi sujuvat asiat vain silloin, kun mieli on hyvä. Huonolla tuulella mikään ei onnistu. Hyvä johtaja kykenee tunnistamaan omat sekä toistenkin tunteet, muttei ole kuitenkaan tunteiden armoilla. Hän pystyy tarkkailemaan itseään tunnemyrskyjenkin keskellä."
Valmentavan johtamisen kehittäminen hoitotyön lähijohtajille
www.theseus.fi/handle/10024/267928
Hyvän ja huonon johtajan vaikutus työntekijöiden motivaatioon
www.theseus.fi/handle/10024/266787
Johtaminen itseohjautuvan tiimityön tukena
www.theseus.fi/handle/10024/264730
Voiko karismaa opetella? : Harjoituksia karismaattisempaan esiintymiseen
www.theseus.fi/handle/10024/264831
Ryhmäytyminen
Ryhmädynamiikan ja yhteisöllisyyden kokemus 20–30-vuotiailla
www.theseus.fi/handle/10024/818239
Ryhmäyttäminen osana vapaaehtoiskoulutusta : ryhmäyttämisopas Walkers Lahden työntekijöille
www.theseus.fi/handle/10024/815525
Ryhmädynamiikkaharjoitteiden hyödyllisyys ja niiden vaikutus osallisuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunteeseen sekä joukkuehengen kehittymiseen Tampere Unitedin juniorijoukkueessa
www.theseus.fi/handle/10024/346624
Menestyvät itseohjautuvat tiimit
www.theseus.fi/handle/10024/261862
Valmentavan johtamisen avulla kohti itseohjautuvaa tiimiä
https://www.theseus.fi/handle/10024/260717
Luottamuksen rakentuminen ja merkitys matalan hierarkian ICT-alan kasvuorganisaatiossa
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/65666#
Itseohjautuvan tiimin johtajuus organisaatiossa : Case: OP Ryhmä
https://lutpub.lut.fi/handle/10024/159987
Elämyksellinen ryhmäytymistapahtuma Kainuun prikaatin alueella
https://www.theseus.fi/handle/10024/135297
Ryhmäytyminen palvelutuotteena : kohderyhmänä yritykset
https://www.theseus.fi/handle/10024/123916
Toiminnalla tutuksi : - lisäarvoa ryhmäytymisellä nuorten ryhmille
https://www.theseus.fi/handle/10024/39705
Ryhmän jäsenten roolit
https://www.doria.fi/handle/10024/104876
Oppaita ym.
SROI-arviointimenetelmä järjestöissä
lutpub.lut.fi/handle/10024/164358
Vapaaehtoistoiminnan opas Kaapatut Lapset ry:lle
www.theseus.fi/handle/10024/510330
Ryhmäpäätöksenteon tekniikat
lutpub.lut.fi/handle/10024/163236
Fasilitoivan johtajuuden työkirja
www.theseus.fi/handle/10024/504575
Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen päätöksenteon ilmiöitä hyödyntäen
www.theseus.fi/handle/10024/502240
"Tulevien toimijoiden työtä on helpompi tukea ja auttaa vapaaehtoisia onnistumaan tehtävässään, kun toimintaa tukevat prosessit on tunnistettu ja mallinnettu. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää minkä tahansa vapaaehtoistoiminnan tavoitteellisessa organisoimisessa muuallakin kuin julkishallinnon organisaatiossa."
Keskijohdon vuorovaikutusosaaminen organisaation kriisitilanteessa : itseopiskelumateriaalin laatiminen keskijohdolle
jyx.jyu.fi/handle/123456789/76446
Opas nonprofit-organisaation jäsenhankintaan sisältömarkkinoinnin keinoilla : case: Elokuvakaupunki Turku ry
www.theseus.fi/handle/10024/501431
Markkinointiopas kansalaisjärjestöille kohdeyleisönä milleniaalit
www.theseus.fi/handle/10024/497829
jarjestotjamilleniaalit.blogspot.com/
Pestaus vapaaehtoisen hyvinvoinnin tukena partiossa
www.theseus.fi/handle/10024/495687
Yhdessä tehden kohti merkityksellisempää työtä, ollaan oman onnemme keskushyökkääjiä
www.theseus.fi/handle/10024/355745
Vapaaehtoistyön mahdollisuuksien kehittäminen ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjen välillä
www.theseus.fi/handle/10024/354975
Vapaaehtoistyön sitouttamisen tekijät Kriisikeskus Osviitassa
www.theseus.fi/handle/10024/348489
Opi kriisistä : Koetusta kriisistä uudistuneeseen organisaatioon
www.theseus.fi/handle/10024/348095
Tapahtuman järjestäminen: case Oulu All Stars 2019
www.theseus.fi/handle/10024/344534
Vapaaehtoisten ryhmäpäälliköiden käsikirja
www.theseus.fi/handle/10024/341391
Voiko vapaaehtoistehtävästä antaa potkut? Tutkimus vapaaehtoistehtävien päättymisestä partiossa
www.theseus.fi/handle/10024/338242
Opas onnistuneeseen tiimityöhön tunneälyä käyttämällä
www.theseus.fi/handle/10024/337214
Vapaaehtoistoimintaa turvallisesti - opas varhaiskasvatukselle, oppilaitoksille ja korkeakouluille
www.theseus.fi/handle/10024/335999
Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja
www.theseus.fi/handle/10024/270973
Nonprofit-organisaation tunnettuuden kasvattaminen
www.theseus.fi/handle/10024/267986
Apua auttajalle: Miten tukea uudenlaista vapaaehtoisuutta?
www.theseus.fi/handle/10024/267325
Tapahtuman järjestäminen vapaaehtoisvoimin
www.theseus.fi/handle/10024/264855
Ei-tekniset taidot kriittisesti sairaan potilaan hoidossa
https://www.theseus.fi/handle/10024/264433 sivu 13/40
"Ei-teknisten taitojen vaikutusta potilasturvallisuuteen on tutkittu tapaustutkimuksen avulla. Tapauksessa käsiteltiin menehtyneen, kriittisesti sairaan potilaan hoitotilannetta. Puutteellisilla ei-teknisillä taidoilla epäillään olevan vaikutuksia siihen, ettäpotilas menehtyi. Kriittisesti sairaan potilaan hoitotilanteessa ei ollut selkeää johtajaa, mikä oli vaikeuttanut tilanteen hallitsemista. Hoitotiimin jäsenten toimintaa ei koordinoitu, joten tiimin jäsenillä oli vaikeuksia hahmottaa omia työnkuviaan. Tiedonkulussa oli ongelmia ja katkoksia, mikä johti siihen, että osa tiimin jäsenistä oli epätietoisia tilanteen etenemisestä. Kommunikointi tiimin kesken oli puutteellista, mikä johtui tiimin sisäisistä auktoriteetti-ja hierarkiaeroista. Tilannetietoisuus oli puutteellista, mikä osaltaan vaikutti siihen, etteivät tiimin jäsenet hahmottaneet kokonaiskuvaa potilaan hoitotilanteessa. (White 2012, viitattu 19.11.2019.)"
Backcasting -ohjeistus - sivu 70/76
Muutostarpeiden tarkastelu ja muutosprosessin johtaminen vapaaehtoisjärjestössä www.theseus.fi/handle/10024/263927
Vapaaehtoisten johtaminen verkostomaisessa asiantuntijaorganisaatiossa
www.theseus.fi/handle/10024/262058
Ihmisen kokoisia vapaaehtoistehtäviä - Toiminnallisuus vertaisryhmän tukemana
www.theseus.fi/handle/10024/261652
Apuaperkele, kriisi! IIKK-malli ja kriisiviestintäkeinot julkisissa kohuissa ja kriiseissä
https://www.theseus.fi/handle/10024/227704
Tunnetaito-opas ihmissuhdealan työntekijöille
https://www.theseus.fi/handle/10024/208575
Nonprofit-organisaation varainkeruu tapahtuman avulla : case: Porla juoksu
https://www.theseus.fi/handle/10024/152025
Vapaaehtoistyön toimintamallin kehittäminen Suomen Syöpäpotilaat ry:lle
https://www.theseus.fi/handle/10024/151298
Strategia järjestön toiminnan selkeyttäjänä
https://www.theseus.fi/handle/10024/97502/
Visuaalisen tilannekuvan hyvät käytännöt ja mallit
https://www.theseus.fi/handle/10024/143340
Vapaaehtoistoiminnan prosessin kuvaaminen Pirkanmaan Senioripalvelut Oy:lle
https://www.theseus.fi/handle/10024/141740
Suomen Punaisen Ristin PROMO-koulutuksen tarvelähtöinen kehittäminen
https://www.theseus.fi/handle/10024/123764
Toimivuutta ryhmiin : Keinoja ryhmän toimivuuden tukemiseen
https://www.theseus.fi/handle/10024/76535
Väitös
Kuolema kuittaa univelan? : Tutkimus resilienssistä ja resilienssipotentiaalin johtamisesta kriisinhallintaorganisaatiossa
trepo.tuni.fi/handle/10024/122122
Järjestöt, muutos ja johtajuus : Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan ja johtajuuden rakentuminen yhteiskunnallisten muutosten keskellä
trepo.tuni.fi/handle/10024/117025
Yhteisöllisyys sosiaali- ja terveystoimen esimiesyhteisössä
trepo.tuni.fi/handle/10024/116818
Vaieta vai vastustaa? : tuhoava johtaminen vastavuoroisena johtamisprosessina
erepo.uef.fi/handle/123456789/20270
Tunnetaito neljässä organisaatiotyypissä - Merkitysten joustavuus yhteisön menestystekijänä
www.utupub.fi/handle/10024/78687
Dekkarin juoni alkaa sivulta 115.
KULISSIEN TAKAA
Elokuvallisissa traagisissa juonenkäänteissä protagonisti oli vapaaehtoisena ensiapupäivystäjä urheilutapahtumassa. Seurassa oli vanhempi henkilö, joka tuskaili mielenkiinnotonta tapahtumaa ja varmaankin oli lupautunut tulemaan, vaikka ehkä olisi ollut tärkeämpääkin tekemistä. Ryhmänjohtaja (myöh. antagonisti) kävi tervehtimässä reippaan oloisesti arvostettua ystävää ja kaikki oli hyvin??? Protagonisti mainitsi myöhemmin toisessa kohtaamisessa antagonistin kanssa asiasta.
Ryhmän tilaisuudessa ensiapuopettaja messusi, että jollakin on paha olla, eikä pidä tehdä kuppikuntia. Toisin sanoen antagonisti oli kertonut sanomisesta hänelle. Protagonisti päivysti, joutui siirtämään ryhmän auton pois, jolloin antagonistiksi ärsyyntyneenä opasti dieselin hehkutusta. Protagonisti halusi lopettaa harjoituksissa käymisen, kun antagonisti kysyi ärähtäen, kun oli yrittämässä auttamista. Hoitoalan oppilaitoksessa oli ensiapurastien pitäminen. Henkilö oli järjestänyt asiat niin, että antagonisti joutui hakemaan protagonistin, jolloin hän oli hyvin vakavailmeisenä ja totesi vihaisuutta pidätellen lähtemisestä. Kuitenkin piristyi lopuksi, kun tapasi oppilaita.
Eräässä kokouksessa puhui jostain syystä hyvin totisena syvällä rintaäänellä. Myöhemmin kun protagonisti oli selvästikin eronnut ryhmästä ja oli seuraamassa erästä urheilutapahtumaa, niin antagonisti näytti touhuavan siellä innostuneena päivystäjälle kuulumatonta asiaa. Antagonistilla olisi ollut tilaisuus vastata myöhemmin kirjeisiin, mutta protagonistista tehtiin varmaankin epähenkilö.
Ilmeisen heikkolahjainen halusi olla mukana myös päivystyksissä. Esimerkiksi asiakas oli pyytänyt laastaria, mutta hätääntyneenä haki toisen päivystäjän tauolta. Kaikkia harmitti, paitsi antagonistia, joka piti häntä hyvänä ystävänä ja puolusti hänen osallistumistaan. Henkilö kaavaili ottavansa keskustelutilaisuuteen ja lopettavansa osallistumisen, mutta ei tainnut onnistua antagonistin närkästyttyä.
Antagonsitilla oli jotain ongelmaa suhtautumisessa poliiseihin. Oli huhu, jonka mukaan etsinnät siirtyisivät pelastuslaitoksille. Ryhmän tilaisuudessa hän kertoi asiasta innostuneena kävellen edestakaisin. Antagonisti joutui turhautuneena toteamaan että "hieno mies", kun Henkilö puheli hilpeään sävyyn selän takana ryhmäläisestä.
SOVITTELU
Esimiehen rooli konfliktijohtamisessa : Esimiesten kyky tunnistaa, ennaltaehkäistä ja ratkaista ristiriitatilanteita
www.theseus.fi/handle/10024/335395
Alaiset työhyvinvoinnin rakentajina
www.theseus.fi/handle/10024/55991
Glaslin konfliktin eskalaatiomalli - sivu 13 - www.theseus.fi/handle/10024/170758
Coaching esimiehen työkaluna työyhteisön konfliktien estämiseksi ja selvittämiseksi
www.theseus.fi/handle/10024/150240
Esimiehenä työyhteisön konfliktitilanteissa
www.theseus.fi/handle/10024/147486
Tunneälykäs johtaja työryhmän konfliktitilanteissa
www.theseus.fi/handle/10024/147554
Alaiset työhyvinvoinnin rakentajina
theseus.fi/handle/10024/55991
(sivu 19.) Taipaleenmäki (2008) tutki alaistaitoja Oulun yliopistollisen sairaalan lasten- ja nuorten klinikalla. Tutkimuksessaan hän hyödynsi Kauppisen (2007, 10) alaisroolien kuvausta, jossa esitellään viisi eri alaistyyppiä. Passiivinen alainen (käyttämätön voimavara), vieraantunut alainen (individualisti), tehokas alainen (partneri), mukautuva alainen (uskollinen toimeenpanija) ja keskitien kulkija (resursseja on enempäänkin). Tutkimuksensa tulosten perusteella Taipaleenmäki löysi neljä eri alaisroolia: tehokkaan alaisen, keskitien kulkijan, mukautuvan alaisen ja passiivisen alaisen. Tehokkaita alaisia eli johtamista tukevia
alaisia oli alle puolet tutkimuksen kyselyyn vastanneista. Lähes puolet vastanneista oli keskitien kulkijoita, joilla olisi enemmän annettavaa.
(sivu 23.) Esimiehen rooli on työyhteisössä erilainen kuin muiden työntekijöiden: esimies ei voi olla ”kiva kaveri” kaikissa tilanteissa. Esimiehen tärkeä tehtävä työelämässä on sovitella ja ratkoa erilaisia ristiriitoja. Hänen vastuisiinsa kuuluu puuttua epäasialliseen käytökseen ja hänen on oltava tasapuolinen huolimatta siitä, kuinka hankalaksi hän kokee alaisensa käyttäytymisen.
Hyvällä esimiehellä on tunneälyä, ja hän on kiinnostunut työyhteisöstään, tietoinen alaistensa tarpeista ja arvoista. Esimiehen raskaisiin velvollisuuksiin kuuluu jaksaa kantaa työyhteisössä kulloinkin liikkuvat hankalatkin tunnelataukset ja jännitteet antautumatta liiaksi mukaan. Lisäksi hänen tulee kestää yksinäisyyttä ja olla kyllin riippumaton voidakseen tunnustaa, että työyhteisössä hyviin tuloksiin voidaan päästä vain yhteisin ponnistuksin. Esimiehenä olemista voi oppia vain työstämällä omia kokemuksiaan.
Sovittelun organisaatiokulttuurista heijastusta etsimässä
lauda.ulapland.fi/handle/10024/62520/
(sivu 12.) Pehrman (2011) kirjoittaa, että työyhteisötasolla konfliktien käsittelyssä voidaan epäonnistua seuraavanlaisista syistä: a) ihmissuhdeongelmiin ei puututa ajoissa, jolloin konfliktit kasvavat ja pitkittyessään muodostavat vääristynyttä ja defensiivistä konfliktinratkaisukulttuuria b) ongelmista ei puhuta avoimesti c) konfliktien syinä olevista väärinymmärryksistä ei keskustella d) konfliktien ratkaiseminen on etupäässä esimiehen vastuulla, jolloin osapuolet vetäytyvät omasta vastuustaan e) konfliktin ratkaisuun ei ole toimivia keinoja käytössä f) konflikteja yritetään ratkoja lain ja sääntöjen voimalla ja g) lisäksi henkilöstöä voidaan yrittää johtaa pelolla tai muodollista valtaa käyttämällä. (Pehrman 2011, 61-62.)
Timo Pehrman - Paremmin puhumalla - Restoratiivinen sovittelu työyhteisössä
lauda.ulapland.fi/handle/10024/61666